Heipat kaikille!!

Sunnuntaina viimein alkoi varsinainen treenikausi meidän kohdalla, kun alaosaton treenit alkoivat!!! Jo oli aikakin ja nyt ois kyllä kovasti fiilistä treenailla, mutta......... Eli joo, meidän osalta sunnuntain treenit meni ihan penkin alle, koska Woima oli sanan varsinaisessa merkityksessä jumissa. Talvitauko ei siis ole Woiman juttu. Itse olin ihan fiiliksissä ja aattelin, että nyt tehdään tottista ja nostetaan ne vietit kaakkoon jo autosta tultaessa. No, otin Woiman autosta ja se oli ihan jäykkänä, kyttäs kaikkialle ja oli karvat pystyssä, se ei pystynyt edes haukkuun, kun oli muka yhtäkkiä tullut yskä tai joku köhä, joka kyllä lähti heti, kun kentältä lähdettiin. Se oli oikeastaan toimintakyvytön. Mikään ei kiinnostanut, pallo oli ihan ilmaa.... Se treeni oli sitten siinä, ei muuta kun koira autoon. Hitto, että harmitti. Sen hetkinen fiilis oli oikeastaan pettymys ja turhautuminen. =((  Muuta en voi sanoa, kun että Woima on Woima.... No kentällä oli tosin aloitettu jo toisen seuran tahalto myös suojelutreenit eli silläkin saattoi olla asiaan jotain vaikutusta.

Kotimatkan mietinkin, että mitä pitäisi tehdä (myydäkkö Woima vai ostaakko pentu, no ei vais, Woima on ja pysyy) ja päätin mennä heti seuraavana päivänä treenaamaan uudestaan. Ajatuksena oli, että pyrkisin leikin kautta saamaan Woiman rennoksi ja vapautuneeksi. Treenipaikkana oli pirkkahallin takana oleva parkkipaikka, jonka perällä on koirapuisto, joten alueella liikkui koiria ja kuului haukuntaa eli sopivasti häiriöö. Sielläkin Woima oli aluksi muissa maailmoissa ja nuuski vaan maata ja oli haluton saalistaan palloa. Hetken katselin sen touhuja ja pään yläpuolla vilkkui (kuuluisa) kysymysmerkki (siis mun pään päällä). No sitten päätin ottaa riskin ja tehdä "nolla" tilasta hieman tottista. Aluksi otin luoksetuloja paikalla makuusta ja pääsinkin sen muutamien korjauksien kautta palkitsemaan. Sen jälkeen hieman seuraamista ja kappas, käsky "seuraa" tuottikin sille kohtalaisesti viettiä, joten pääsin kehuun ja palkkaan ja vähän haastaan, jolloin sain Woiman taas kartalle. Treeni meni siis huomattavasti paremmin kuin sunnuntaina, mutta lähelläkään se ei vielä ollut Woiman huippusuoritusta. Mutta on toi vaan uskomaton koira, sen kans meinaa saada välillä tikkuja sormiin, kun joutuu miettiin sen touhuja....huhhuh....

Sunnuntain treeneissä palkitsevinta oli se mun treeniryhmä, jota nyt vedän!!! =)) Kivan oloisia koiria, eikä yhtäkään "matkalaukkua" tullut paikalle. Kaikki oli siis oikein mielenkiintoisia tapauksia. Ohjaajat vaikuttivat myöskin hyvin kehityskelpoisilta ja yllätykseksi ryhmän ohjaajien sukupuolijakauma menee seuraavanlaisesti 1 nainen ja 4 miestä (ainakin nyt ekalla kerralla). On hauska havaita, että miehiäkin on saatu kentällä entistä enemmän! =)

Tässä on Woimasta muutamia uusia kuvia metsälenkeiltä.

Jäällä.

Sitten yksi kevennys maanantaisista treeneistä.... niin mitäs me oltiinkaan treenaamassa..... no tietenkin näyttelyitä varten..... hehheh.....

Talvitauon aikana Woima sai myös autoon häkin, oikein mittatilaustyönä! Työn raskaan raatajiksi oli valittu ("pakotettu") isä ja Jere!! Häkki on kaksiovinen, joten tarpeen tullen siihen saa väliseinän. Aikas kätsyä....

Niin ja jos sitten siirrytään vielä seuraavaan otsikon aiheeseen eli käärmeisiin. Huuuuiiiiiiiiiiii....... Mää oon aina pelännyt tai oikeastaan inhonnut käärmeitä. Yäk, ne saa tai oikeastaan sai mun ihokarvat pystyyn. Asiaan on nyt siis todellakin tullut muutos, kun eilen ylitin itseni ja pidin elämäni ensimmäistä kertaa käärmettä käsissäni!!!! Mun siskon perhe on ottanut viljakäärmeen (kuristajakäärme), joka on nyt vielä pentu eikun siis poikanen n. 50 cm pitkä uros ja väriltään amelanistinen motley eli oranssi varustettuna punaisilla silmillä. Vitsi se oli hieno ja jännittävä! Muutamien lyhkästen koskettelujen jälkeen se luikersi mun käsivarrelle ja sitten sitä oltiin käärme sylissä.... =)) Nyt sekin kammo on poissa! Tässä on linkki, jos kiinnostaa käydä katsomassa miltä moinen otus näyttää.... http://www.matelijat.info/viljakaarme/kuvia/aikuisista/motley-amf.html

Mutta eipä mulla muuta tällä erää. Juttua (vuodatusta) tulee taas myöhemmin lisää! ;))