Tapahtumarikas viikonloppu!

Mistäs sitä sitten aloittaisi tämän viikonlopun kuulumisten kertomisen. Kai se on parasta aloittaa perjantaista. Eli perjantaina käytiin tekemässä asuntokaupat rivitalo kolmiosta!!!! Joulukuussa päästään muuttamaan uuteen kotiin! Ihanaa! =)) Kaupanteon jälkeen olikin syytä suunnistaa Alkoon ostamaan mansikkakuoharia! Tosin pullo korkattiinkin vasta Koskenpäällä, jonne suunnistin Weijon kanssa vielä perjantai-illaksi. Woima ja Jere jäi viettämään poikieniltaa kotio, koska Jerellä oli ohjelmaa jo lauantai päivälle.

Ilalla ohjelmassa oli tietenkin saunomista, herkuttelua, laulamista ja muuta mukavaa Tiinan, Miran ja Johannan kanssa. Uudessa singstarissa oli kyllä hyviä biisejä ja Johanna tuli tietenkin voitettua USEAAN otteeseen.... ;)) Taitaapi olla, että uudet skapat nähdään Mannusten leirillä ellei mummo päätä eliminoida mua mittelöistä esim. keksimällä jotain kummallisia pelisääntöjä.... Tuossa touhussa saa kyllä vatsalihakset kipeäksi! =)

Harmi, kun mulle iski ilalla (vai oliko se yöllä) päänsärky ja jouduin vetäytymään sohvan perukoille nukkumaan. Tosin kauaa siitä unesta ei ehtinyt nauttimaan, kun alkoi kuulua sen päiväinen pärinä ja kikatus.... "Pariskunta" Mira ja Tiina aloitti DELUXsensa täyttämisen ja ei muuta kun sohvaa kantamaan ulos, kun DELUXE valtasi olohuoneen lattian.... ;) Voi veljet sitä petiä.... No onneksi sen täyttäminen kestää vain vajaat "pari tuntia"... hih... sitten pääsi taas jatkamaan makoisia unia. =) Ilta oli hauska! Kiitos seurasta!

Aamulla sitten aloitettiin koirien treenaaminen ja Weijo sai puurtaa jäljen parissa. Ensimmäinen jälki oli vähän liikaa teknistä tekemistä, niinpä päätettiin tehdä sille uusi jälki extra herkuilla. Palautetta sain kuulla myös alkujäljelle tulosta ja liinankäytöstä. Niinpä koitin parantaa omaa ohjaamistakin toiselle jäljelle.

Toisen jäljen aloitus meni taas hieman käteen kun annoin pojan hulmuta sinne tänne. Niinpä Johanna käski meidät takaisin ja jäljelle tulo otettiin uusiksi. Istumisen kanssa oli vielä hieman vääntöä, mutta kun poika malttoi istua sekunnin sai se luvan lähteä liikkeelle. Jäljestykseen saatiin lisättyä Weijolle enemmän halua ja varsinkin jäljen lopussa, kun Johanna hieman esti Weijoa syömästä. Siitä Weijo sitten riemastuikin ja päätti vetäistä pienet kilarit.... No tunnelma oli katossaan ja päätettiin ajaa sille vielä kolmas jälki.

Kolmas jälki alkoikin paremmin, kun Weijo keskittyi käyttämään alkujäljelläkin nenäänsä ja ohjaaja oli kartalla. ;) Jäljestys oli tiiviimpää ja viettiä oli saatu lisää. Loppupalkallakaan ei ollut mitään ongelmia. Ainoastaan mun on nyt hieman vaikeaa antaa tarpeeksi löysiä liinasta, mutta eiköhän sekin saada kuntoon treenien myötä. Tähän oli hyvä lopettaa ja jatkaa harjoituksia kotona. Kiitos taas hyvistä neuvoista! Lisäilen perjantaista valokuvia jos Johanna saa lähetettyä niitä mulle ja jos ne vielä kaiken lisäksi on julkaisukelpoisia, jota kyllä vähän uskallan epäillä.... ;)

Koskenpäältä ajelin sitten kotio ja vaihdoin vaan iltatamineet niiskaan ja suuntasin Tampereen yöelämään, sillä Jere oli jo muiden meidän ystävien kanssa siirtynyt ravintola Natalieen syömään, jonne siis itsekkin suuntasin ruokailemaan. =)

Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja meikäläinen unohti totaallisesti alaosaston tottistreenit, jotka olisi ollut 10.00.... arghhhh.... no sainpahan nukkua univelat pois. Aamupalaa aloitellessa Jere avasi olohuoneen tuuletusikkunan ja ei kulunut kauaakaan, kun huomasin Weijon ottavan vauhtia ja se hyppäsi yhdellä loikalla sohvan selkänojan kautta ikkunaludalle ja katseli kerrostalon toisesta kerroksesta alas parkkipaikalle. Jumankaude mää meinasin saada sydärin ja ryntäsin sitä persuiskarvoista kiinni niin, että kukkaset kaatuili siinä hässäkässä, kun nappasin sen kuikuilemasta avonaisesta ikkunasta! Vitsi, että elämä vilahti taas silmistä..... huhhuh.... Onneksi ei tapahtunut mitään. En vaan tajunnut, että Weijossa asuu myös kissa....

Kaiken hässäkän jälkeen lähdettiin tekemään Weijolle jälki. Ensimmäinen jälki oli muuten hyvä, mutta mun oli taas todella vaikeaa pelata liinan kanssa niin, että olisin saanut annettua sille välillä löysää. =/ Niinpä mää sisuunnuin siitä ja päätin tehdä toisen jäljen heti perään. Se sujuikin paremmin ja sain liinalla pikkuisen rytmitettyä jäljestämistä. Lopussa hetsailin Weijoa loppuruualle ja se saikin sitten taas pienet kilarit mulle.... No, olipahan pojalla halu taistella ruuastaan. =) Alla on kuva tämän päivän ensimmäiseltä jäljeltä.

Jälkien jälkeen lähdettiin poikien kanssa metsään lenkkeilemään ja taas Weijolle kävi köpelösti, kun se juosta kohelsi järven rantaan ja sukelsi saamaa vauhtia pää edellä veden alle. Aluksi hieman pelästyin mutta sitten en voinut muuta kuin nauraa sille toopelle, kun se ui rantaan ja kapusi ylös järvestä! Onneksi aurinko pastoi ja oli suhteellisen lämmin syyspäivä, niin voi toivoa, ettei poika vilustuttanut itseään... Alla on muutama kuva metsälenkiltä.