No kait tätäkin blogia olisi nyt aika päivittää, kun pääsiäisestäkin on selvitty hengissä ja virpomiset on virvottu. Johannan blogista voi käydä lukeen ja katseleen kuvia pääsiäisen tapahtumista, mutta itsekin mainitsen sen verran, että oli meillä hauskaa. Tuli siinä saunottua ja uitua avannossa, pelailtua ja naurettua ja tietenkin myös treenattua. Jeren kanssa, kun ajeltiin kohti pohjanmaan syövereitä, niin nähtiin pelloilla yhteensä jo 14 kurkea! On se vaan komia lintu!!  

Mutta joo meidän osalta ei pääsiäisen treenit menneet ihan putkeen, sillä Weijon kanssa ilmeni aikamoisia onkhelmia tuossa hallinnassa. No onneksi kaikki tuli esille nyt eikä puolen vuoden päästä, vaikka toisaalta olisihan noihin ongelmiin voinut puuttua jo kuukausia aikaisemminkin, mutta kun ei niin ei... No nyt hallintaa työstetään toden teolla päivittäin. Periksi en anna. Ehkä nuo raviurheilun parissa vietyt vuodet ovat opettaneet jonkin moista periksiantamattomuutta, sillä kyllä välillä tuli "painittua" hammasta purren ja itku kurkussa noiden hevosten parissa. Nyt edetään Weijon kanssa päivä kerrallaan. Sunnuntain treenissä tosin tuli kelkan nokka jo käännettyä oikeaan suuntaan, sillä weijo pystyi kuunteleen ja toteuttaan käskyjä korkeassakin vietissä, mutta vielä reki on raskas ja tie on pitkä ja kivinen.

Woimalle kuuluu hyvää! Pääsiäisenä Woima sai toimia häiriökoirana ja se haukku ja räyhäs oikein sydämensä kyllyydestä.... Woima otti roolinsa tosissaan!  Jere on sen kanssa vähän tehnyt tottista ja nyt ne jo odottaa jälkipelloille pääsyä niin kuin mää ja Weijokin. Ihanaa, kun lumet ovat sulaneet ja aurinko paistaa! Lämpötila saisi vielä muutamalla asteella kohota!

Tänään räppäsin Weijosta kuvan metsälenkin jälkeen kotioven edustalla.

Kiitos ja näkemisiin!!